Voih, muistan sen kuin eilisen! Oltiin taas lähdetty kesälomalla meidän mökille Lappiin ja se oli minulle silloin hieman hankalaa aikaa, kun ystävät ja koti jäi taakse (olen aina ollut kunnon kotikissa!). No loman aikana Sallan r-kioskille oli tullut W.I.T.C.H:in nro. 06 ja totta kai sillä kauppareissulla olin jättänyt rahani mökille. Sitä harmituksen määrää, kun minun olisi pitänyt jättää lehti vain hyllyyn. Onneksi isoveljeni oli ihana ja osti sen minulle ”nimipäivä”-lahjana. Itse lehdestä; piirtotyyli oli ehkä hieman hölöpönpölpöm, mutta mitä sillä on väliä, kun oli niin mahottoman paljon draamaa kyydissä! 🙂 Tykkäsin tuosta Elyonin omasta muodonmuutosleikistä tosi paljon ja ylipäätään tykäistin todella paljon Elyoniin, hän on pretty god damn good bad guy! 😉

Argh! Olen jo piirtänyt jo lehti numero 45 asti! Mutta jotenkin niiden laittaminen mihinkään on vaan niin harvinaisen takkuilevaa! 🙁 Yritän nyt parantaa tahtiani.. Tämän vuoden puolella kuitenkin haluaisin tämän haasteen tehdä (koska tämä vuosi on W.I.T.C.H:in 15-vuotipäivä).

Mutta tosiaan, lehti nro. 05 minulla ei ole kauheasti mitään tunnelatausta. Se tuntuu nyt kun silloinkin ylimääräiseltä tarinalta. Toki se oli linkitetty Meridianin tarinaan, mutta silti… Se oli pienenä tuskaa, kun on ensin odottanut kuukauden lehteä ja se paljastuu pettymykseksi. Mutta hienoja kuvia taas löyty pilvin pimein ja tämän nyt piirsin, koska muistelen, että olen joskus tämän pentuna piirtänyt. Olisi hienoa löytää niitä, niin näkisi tyylini ja taitoni muuttuneen niin paljon :’)

Pienenä en ollut mikään suuri Taranee-fani. Ehkä vain siksi, että keskityin vahvasti, kuinka hahmon luonne muuttuu ihmis- ja noitahahmossa. Mutta nykyään tykkään hänestä juuri ehkä sen takia. Hän on värikäs persoona ja on ryhmän voima, vaikka sitä ei ehkä kauhean hyvin näe. Taraneen hahmo oli todella upea alkupäässä ja jossain vaiheessa hänen hahmo muuttui täysin. Siitä olen hieman harmissani, mutta kaipa sarjoja täytyy lähteä muuttamaan, että kiinnostus pysyisi yllä. Juuei..

Olenko ainoa, joka edelleen saa pelonväreitä tästä kohtauksesta?! Nyt kun tätä miettii, niin aika hyvin kertoo nuorten tyttöjen identieetti/ulkonäkö paineista. Mutta Will onkin aika sekava hahmo.. Varsinkin alussa. Muutenkin sarjan alkupäässä hahmojen luonteenpiirteet tulee vahvemmin esille. Jotenkin loppupäästä hei kaikki on aika samanlaista puuroa, joten sarjan kiinnostus alkaa pikku hiljaa lopahtaa 🙁
Sanotaan, että ensimmäinen (12 porttia) ja toinen (Nerissa) saagat ovat kyllä parhaimmat tästä sarjasta 🙂

Ihan parasta piirtomateriaalia sarjassa oli juuri heidän noitamuotonsa. Kunpa olisi kaikki mahdolliset piirrokset vielä tallella, mitä juuri ala-asteella söherteli.

Mutta kuitenkin, lempikohtaukseni tällä kertaa oli siis Irman momentti, jossa hän muutti ihastuksensa, Andrewn sammakoksi. Jotenkin se kuva on painautunut niin syvälle mieleeni. Varmaankin juuri kuvakulma ja värit 🙂